Neljän uunin + puulla lämpiävän saunan talossa syntyy uuneja ahkerasti lämmitettäessä runsaasti tuhkaa levitettäväksi vadelmariveille. Koska meillä vain kiukaassa on arina on tuhkan seassa myös hiilenpaloja, mutta vadelmalle levitettäessä niistä ei ole mitään haittaa. Tuhkassahan on jäljellä hiiltä ja typpeä lukuunottamatta kaikkia puun sisältämiä ravinteita. Kalsium (Ca), kalium (K), fosfori (P) ovat tuhkassa sopivassa suhteessa esimerkiksi marjakasveille ja hedelmäpuille. Myös magnesiumia (Mg), rautaa (Fe) ja muita hivenravinteita tuhka sisältää. Kalsium kohottaa maan pH arvoa ja tuhkaa onkin käytetty happaman maan parantamiseen. Omat kokemukseni tuhkalannoituksesta ovat positiivisia ja maa-analyysien tulokset vahvistavat asian. On tietysti muistettava antaa riittävä typpilannoitus (N), sitähän ei tuhka sisällä (ks. tietoa tuhkasta).

tuhkalannoitus_wp_20170127_004

Tuhkalla on perinteisesti torjuttu myös kasvimaan tuholaisia, mutta siihen löytyy parempiakin keinoja. Kaskinauris oli yleensä vapaa tuholaisista ja taudeista, kylvettiinhän se poltettuun maahan. Tuhkan ripottelu kasveille estää tuholaisia syömästä niitä ja tuhka toimiikin kirppojen ja perhostoukkien torjuntaan sekä porkkanakärpäsen muninnan estämiseen,  mutta työläänä se soveltuu vain kotipuutarhassa kokeiltavaksi.

No niin, palataanpa otsikon ’punkkipyramidiin’. Samalla kun levittelin tuhkaa lasten lumilapiolla vadelmariveille otin mukaani muutaman versonpätkän Glen Ample lajikkeesta tarkistaakseni miten vatunäkämäpunkit (Phyllocoptes gracilis) jaksavat. Sisääntultua jo varttitunnin kuluttua alkoivat silmujen suojissa talvehtivat punkit heräillä ja mikroskoopilla katsoen ne muodostivat toinen toisensa päällä kiipeilevän punkkipyramidin kunnes hajaantuivat etsimään ravintoa (video kuvattu mikroskoopin okulaarin läpi käsivaralta Nokian Lumia 1020 kännykällä).

Äkämäpunkkien määrä yhden silmun suojissa voi nousta yli sadan, silmujen sisälle ne eivät kaivaudu aivan ulommaisia silmun suojasuomuja lukuunottamatta. Tässä avautuu tämän äkämäpunkin torjuntaan mahdollisuus: öljypitoisilla ruiskutteilla versoja valellen voidaan tukahduttaa punkkeja myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä ennen kuin silmut avautuvat. Tehokkaimmaksi torjuntakeinoksi on kuitenkin osoittautunut rikkilannosliuoksen ruiskuttaminen vastaavalla tavalla. Käytännössä Glen Ample lajikkeen viljely monivuotisena kasvustona avomaalla edellyttää useimmiten äkämäpunkkien torjuntaa. Biologisen torjunnan kokemukset ovat vielä vähäisiä.

Talvehtivien vatunäkämäpunkkien maksimimäärä silmua kohti on korkeintaan 100-200, enempää ei suojapaikkaan sovi. Tämä on vielä pientä verrattuna mustaherukanäkämäpunkin aiheuttamien äkämäsilmujen punkkimääriin, jopa yli kymmenentuhannen. Siitä lisää myöhemmin.