Pihlaja on perinteikäs pihapuu, Pyhä pihlaja. Keväällä tuomen jälkeen seuraava valkoisena kukkiva puu pellon laidalla, syksyllä energiapitoinen rastaiden ja tilhien suosikkimarja – mutta ei joka vuosi. Pihlajasta on tehty astioita, pyöränpuolia, piipunvarsia, luokkeja, työkalunvarsia, haravanpiikkejä ja muita kodin tarvekaluja. Pihlajanmarja on kuin pienoisomena ja sisältä C-vitamiinia kolme kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Kuten omenatkin, eri pihlajapuiden marjat voivat vaihdella maultaan, toiset ovat karvaampia kuin toisten.

Omena on pihlajanmarjakoin mielestä varmaankin jättimäinen pihlajanmarja, sillä jos pihlajanmarjoja ei ole, se munii omenoihin. Omena ei kuitenkaan ole yhtä mieluinen kuin pihlajanmarja, joten vain jos pihlajanmarjoja ei ole riittävästi koiden munintaa varten, suunnistaa pihlajanmarjakoinaaras omenapuille. Tunnetuin seurauksin:

A_Argyresthia_conjugella_vioitus4_pieni_TTuovinen
Pihlajanmarjakoin (Argyresthia conjugella) tuhoa pihlajan katovuonna 2001.

Onko ensi kesänä odotettavissa tuollaisia omenoita? Riippuu pihlajan kukinnan runsaudesta. Pihlajan kukintaennusteen voi tehdä jo nyt tutkimalla kukkasilmujen osuuden pihlaja kaikista potentiaalisista silmuista. Tarkastelusta jätetään pois silmut, jotka tuottavat pelkkiä lehtiä:

Pihlajan silmu_pieni_TTuovinen_IMG_8783
Tällaisesta silmusta versoo vain lehtiä.

Kukkasilmuja on talvella vaikea erottaa ilman silmun halkaisua, kevään edetessä kukkasilmut ovat selvästi pulleampia kuin pelkkiä lehtiä tuottavat silmut. Seuraavassa kuvassa on sekä lehti- että kukkasilmuja – kaikki voisivat olla kukkasilmuja, koska ne ovat kannussilmuja tai oksan kärkisilmuja.

Pihlajan silmut2_pieni_TTuovinen_IMG_6989

Silmuista 1., 3., 5. ja 6. vasemmalta lukien ovat kukkasilmuja kuten seuraavasta kuvasta näemme. Kukka-aiheet ovat näkyvissä pieninä palluroina silmun sisällä, tarkastuksessa on hyvä käyttää suurennuslasia apuna.

Pihlajan silmut3_pieni_TTuovinen_IMG_6994

Keräilin pihlajan oksia useista puista, nuoremmista ja vanhoista pihlajista Tammelan Kuuslammilla. Silmuista 63 % oli kukkasilmuja. Viime vuonna vastaava luku oli 30 % ja v. 2015 20 %. Voimmeko näillä tiedoilla ennustaa pihlajanmarjakoin vioitusriskiä omenalla ensi kesänä? Itse asiassa tarvitsisimme vielä tiedon siitä kuinka suuri osa pihlajanmarjoista oli toukkien asuttamia viime kesänä ja kuinka moni toukista oli loisittuja tai muuten sairaita. Oletetaan että marjoista oli vioitettuja 20 % – varsinaista tutkimusta en tehnyt, mutta jonkin verran marjoja keräilin. Ennustemallin mukaan pihlajanmarjakoi ei näillä tiedoilla ja arvauksella tule aiheuttamaan yksittäisiä vähäisiä vioituksia suurempaa haittaa omenalle Kuuslammilla. Entä muualla? Koska pihlajan kukinta on yleensä samansuuntaista laajoilla alueilla, riski lienee melko pieni Etelä-Suomessa. Odotetaan siis pihlajan kukinta-aikaa ja palataan asiaan myöhemmin.

C_Pihlajan_marjonta1_pieni_TTuovinen
Marjasatoa odotettavissa myös ensi kesänä,  ainakin Kuuslammin kuusen juurella.

Pihlajanmarjakoin ennakointiin on toki olemassa myös feromonipyydys, jolla voidaan seurata koiraiden esiintymistä. Näistä pyydyksistä enemmän myöhemmin, pyydyksiä on saatavana Biotus Oy:n kautta http://www.biotus.fi. (Huomautus: olen Biotus Oy:n osakas ja hallituksen jäsen)