Mustaherukan pullistuneet äkämäsilmut ovat vielä helposti havaittavissa ennen kuin lehdet kasvavat isommiksi. Äkämäsilmujen aiheuttaja on mustaherukanäkämäpunkki, joka lisääntyy massoittain silmun sisällä jo syksyllä ja edelleen kevään aikana. Äkämäsilmusta ei juurikaan lehtiä puhkea.

Cecidophyopsis ribis_WP_20170419-014_pieni_TTuovinen
Mustaherukanäkämäpunkin (Cecidophyopsis ribis) vioitusta.

Keräämällä helposti tunnistettavat äkämäsilmut pois aikaisin keväällä heti havaittaessa voi jonkin verran hillitä äkämäsilmujen lisääntymistä. Runsaasti äkämiä sisältäviä pensaita ei kannata sääliä ja ainakin ennen uusien pensaiden istuttamista ne on paras hävittää kokonaan. Jos pensaat jätetään vielä tuottamaan marjoja kunnes uudet pensaat ovat satoiässä, riskinä on että tuhannet punkit leviävät myös uusiin pensaisiin ja ongelma jatkuu.

Cecidophyopsis ribis_TTuovinen_pieni_IMG_4995
Mustaherukanäkämäpunkkeja silmun sisällä.

Äkämäpunkit lisääntyvät silmuissa vielä kevään aikana toukokuuhun asti, ja lähtevät silmusta viimeistään kesäkuun aikana. Äkämäpunkit sananmukaisesti heittäytyvät kohtalon huomaan pyrkiessään leviämään uusiin pensaisiin. Alle 0,2 mm:n pituiset punkit kurottautuvat pystyyn peräpään imukupin varassa ja tunnustelevat sopivaa tuulenvirettä. Hetken koittaessa ne hyppäävät ilmaan 1-2 mm ja leijailevat tuulen mukana ja laskeutuvat ties minne. Ehkä naapurin herukkapensaaseen?

Mustaherukanäkämäpunkki levittää virustautia, mustaherukan suonenkatotautia. Pahimmillaan tauti aiheuttaa koko pensaan marjasadon tuhoutumisen estämällä kukkien normaalin kehittymisen.

Äkämäpunkkien tärkeimpiä luontaisia vihollisia ovat petopunkit, jotkut ovat erikoistuneet tiettyjen äkämäpunkkien saalistajiksi. Äkämäsilmun sisälläkin voi vaania peto: kiilupistiäisiin kuuluva Tetrastichus eriophyes (ei suomenkielistä nimeä), jonka toukka viettää elämänsä mustaherukan äkämäsilmussa nautiskellen punkkeja. Videossa toukka näyttäytyy laiskanpulleana kaverina, eihän sillä ole kiire minnekään kun ruoka kävelee suoraan suuhun.

Toukka jatkaa syöntiään toukokuun lopulle ja kuten näkyy, äkämäpunkkeja riittää sadoittain vielä koteloitumisen jälkeenkin. Tämä pistiäinen ei siis ole mikään tehokas biologinen torjuntaeliö. Viikon parin kuluttua edellisestä toukka on jo koteloitunut silmun sisään kuoriutuakseen myöhemmin keskikesällä.

Ennen kuoriutumista kotelo muuttuu mustaksi ja musta on myös aikuinen pistiäinen. Naaras etsii uuden silmun, jonne äkämäpunkki tai useampi on jo siirtynyt ja laskee silmuun yhden munan.

Tetrastichus eriophyes_kotelo_pieni_TTuovinenWP_20170507_005
Mustaherukan äkämäsimussa elävä kiilupistiäinen Tetrastichus eriophyes, kotelo