Hitaasti edennyt kevät ei ole estänyt silmujen sisällä eläviä tuholaisia kehittymästä lähes normaaliin tahtiin. Useita perhostoukkia elää marjakasvien silmuissa, tunnetuimmat herukkakoi ja herukansilmukoi. Vadelmalla elää herukkakoin lähisukulainen, vattukoi (Lampronia rubiella) ja vadelmakeulakoi (Agrolamprotes micella), molempien toukkia voi löytää silmuja tutkimalla. Silmujen avautumisen alkuvaiheessa vioittuneita silmuja on vaikea tunnistaa, tässä kuvassa silmussa voi havaita vain pieniä ulosterakeita, sisältä paljastui videossa esiintyvä toukka.

Agrolamprotes_silmu_TTuovinen_WP_20170516_004
Vadelmakeulakoin vioitus on lähes huomaamatonta päällepäin.

Vadelmakeulakoin nuori toukka talvehtii silmussa ja vioittaa keväällä silmua niin ettei siitä enää verso sivuhaaraa, tai vain myöhemmin kehittyvä ’apusilmusta’ versova haara. Toukka muuttuu myöhemmin puna-valkoisen kirjavaksi.

Myös vattukoin toukka vioittaa silmuja, mutta talvehtii nuorena toukkana maassa ja nousee vasta keväällä vadelman vartta ylös ja kaivautuu silmun sisään. Toukka on punainen, mustapäinen.

Vatunäkämäpunkit talvehtivat suojapaikassa vadelman silmun ja ’apusilmun’ välissä, josta ne lähtevät liikkeelle kun silmut alkavat avautua.  Kuuslammilla äkämäpunkkeja löytyy helposti vain Glen Ample -lajikkeelta, paljon vähemmän verran Ottawalta ja Maurin Makealta.  Torjuntaan levittelen petopunkkeja kunhan lehdet ovat kunnolla avautuneet. Myös rikkilannos lehdille ruiskutettuna taltuttaa punkkeja.

Muna-asteella talvehtivat kirvat ovat pikkuhiljaa kuoriutuneet myös vadelmalla. Kiiltävänmustia munia löytyy silmujen tyveltä, tyhjät kuoret jäävät jäljelle kun ’kantaemot’ kuoriutuvat. Vadelmalla hyörii kuitenkin jo nyt myös kirvapetoja, tärkeimmästä päästä lehvänokkalude, joka tässä on kuvattu nauttimassa omenakirvoja ennen talvehtimaan asettumista.

Anthocori_nemorum_pieni_TTuovinen_IMG_6842
Lehvänokkalude (Anthocoris nemorum) , saaliina on omenakirva (Aphis pomi)