Puna- ja mustaherukan ensimmäiset kukat avautuivat Kuuslammilla 20.5. ja kimalaisten lentoa saattoi seurailla pensaiden ympärillä. Samaan aikaan vaahteran kukat kilpailivat kimalaisten suosiosta, ja onneksi kimalaisia on liikkeellä ihan mukavasti. Nyt punaherukan tertut ovat täydessä kukassa Tammelassa.

Herukoiden silmuja vioittaa kaksi yleistä perhostuholaista, herukkakoi ja herukansilmukoi. Herukkakoi on näistä tavallisin ja esiintyy kaikilla herukoilla ja karviaisella (Ribes-lajit), herukansilmukoin esiintymisessä on enemmän vaihtelua. Tänä keväänä vioituksia osui silmiin Asikkalassa. Huomio kiinnittyy etenkin oksan latvasilmuihin, jotka eivät näytä kehittyvän normaalisti (kuva yllä). Kun silmua kaivelee, löytyy syy: herukkakoin toukka.

Lampronia_capitella_pieni_TTuovinen_IMG_7045
Herukkakoin (Lampronia capitella) toukka mustaherukan silmussa.

Herukan kukinnan alkaessa herukkakoin toukka valmistautuu koteloitumaan ja aloittaa työn kehräämällä ohuen seitin avulla itselleen kotelokehdon, usein juuri viimeksi vioittamansa verson latvan sisään, tässä tapauksessa mustaherukalla. Toukka työskentelee rauhalliseen tahtiin ja määrätietoisesti kotelokehtoa rakentaen.

Samaan aikaan toisessa silmussa, samassa pensaassa, on samoissa puuhissa myös toinen herukoiden silmuja vioittava perhostoukka, herukansilmukoi. Tämä tyyppi on vilkas ja rauhaton, mutta saa myös aikaan kotelokehdon jonka suojaan koteloitua.

Herukkakoi viettää kotelossaan noin kolme viikkoa, aikuiset alkavat lennellä tänä vuonna hiukan tavallista myöhemmin, ehkä kesäkuun puolivälin jälkeen. Naaras munii raakileisiin, joissa toukka syö siemeniä ja poistuu jo heinäkuussa talvehtimaan pensaan tyvelle.

Herukansilmukoi aikuistuu pari viikkoa myöhemmin kuin herukkakoi. Naaras munii herukan lehdille, ja munasta kuoriuduttuaan toukka kaivautuu lähimpään silmuun ja jää sinne talvehtimaan.

Kummankin lajin aikuisten esiintymistä voi seurata feromonipyydyksillä. Niiden saalistietoja kerron myöhemmin.