Tammelan kokoomuksen valtuustoryhmä tunnustautuu reilusti opetuksen keskittämisen ja kyläkoulujen lakkauttamisen kannattajaksi (mielipide FL 1.7.). Kommentoin Forssan lehdessä julkaistua kirjoitusta tässä blogissani, vaikka joudun kertaamaan jo aiemmin sanottua. Forssan Lehden Mielipidepalstan 3300 merkkiä ei riitä asian selvittämiseen. Jatkossa keskityn Tammelan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseen ja muihin sivistyslautakunnan tehtäviin.

Laskelmiensa perusteita Tuovinen ei jutussa avaa”.

Juttu perustui toimittajan tekemiin haastatteluihin ja toimittaja valitsi asiat juttuun. Kyläkoulujen lakkauttamisen kustannusvaikutuksia olen selvittänyt mm. kirjoituksissani ’Avoin kirje Kalle Larssonille’ (FL 5.11.2016) ja ’Lyhyttä matematiikkaa’ (FL  18.2.2017). ’Tammelan kouluverkko – asukkaiden ja kylien näkökulma’ raportissa (29.10.2016, päivitetty versio 29.11.2016) on esitetty lyhyesti laskelmien perusteet, tarkemmat perusteet on esitetty laskelmien pohjana olevassa Excel-tiedostossa, jossa lähtökohtana on koulukohtaiset tilinpäätöksen 2015 kustannuserittelyt (päivitys 2016 tiedoilla). Olen toimittanut tekemäni koulukustannuslaskentaa helpottavan ja tarkentavan laskentamallin 27.10.2016 laskentakaavoineen kunnankamreerille, sivistystoimenjohtajalle ja kunnanjohtajalle ja 3.11.2016 myös hallintojohtajalle. Samalla pyysin esittämään kritiikkiä ja kysymyksiä laskentamalliin liittyen. Ainuttakaan kommenttia tai kysymystä en saanut.

Olen myös tarjoutunut ja toistuvasti pyytänyt päästä esittelemään mallia ja sen käyttömahdollisuuksia kunnan toimielimille. Pääsin vihdoin tunnin kestävään palaveriin kunnankamreerin ja kunnanjohtajan kanssa, valitettavasti vasta kouluverkkopäätöksen jälkeen 3.4.2017. Palautteena kunnankamreeri totesi koulukustannusten laskennan olevan vaikeaa budjettivuodesta poikkeavan kouluvuoden vuoksi. FCG:n raportin esittämiin säästöpotentiaaleihin verrattuna täysin poikkeavaa tulosta ei kommentoitu. Olen edelleen valmis esittelemään mallia esimerkiksi seuraavassa valtuustoinfossa.

Ensimmäinen ilmiselvä ongelma FCG:n asiantuntijoiden laatimissa laskelmissa on, ettei niissä lainkaan huomioitu oppilasmäärän tiedossa olevia muutoksia ja siitä aiheutuvia kustannusten muutoksia. Laskennassa oli yksinkertaisesti otettu vuoden 2015 tilinpäätöstietojen mukaiset kustannuserät ja vieritetty nämä lakkautettujen koulujen osalta säästöpotentiaalina vuosille 2017-2027. Omassa mallissani huomioin odotettavissa olevat muutokset oppilasmäärissä vuosina 2017-2022. FCG:n tapa esittää lakkautusten ”säästöpotentiaali” antaa täysin virheellisen tuloksen, pääosin edellä mainitusta syystä johtuen.

Toinen ongelma FCG:n laskelmissa liittyy oppilasryhmien kokoon. FCG:n raportissa mainitaan vaihtoehto 3:n kohdalla: ”Laskennallinen oppilasryhmän koko on ollut 25 oppilasta” eli yhtä opettajaa kohti on laskettu 25 oppilasta. Kouluverkkosuunnittelun yhteydessä en ole havainnut, että oppilasryhmien koosta olisi käyty periaatteellista keskustelua opettajien tai vanhempien kanssa.  Halutaanko Tammelassa todellakin opetusryhmien suurentamista? Näin laskettuna kaikkien kyläkoulujen lakkautuksella saatava ”säästöpotentiaali” esitettiin raportissa jopa miljoonaksi euroksi vuosittain. Miksi kokoomuksen valtuustoryhmä ei esittänyt tätä vaihtoehtoa, olihan se FCG:n mukaan kaikkein eniten säästöjä tuova malli?

Muita FCG:n laskelmiin liittyviä ongelmia on jo useissa kannanotoissa tuotu aiemmin esiin, en lähde niitä tässä toistamaan.

”(FCG:n) Selvityksen taustalla on Tilastokeskuksen Tammelan väestökehitystä (v. 2014-2029) kuvaava puolueeton ennuste. Se on karua luettavaa, sillä väki auttamatta vähenee ja vanhenee.

Olen kirjoituksessani ’Ennusteet ja faktat Tammelassa’ (FL 14.1.2017) jo tuonut esiin Tilastokeskuksen väestöennusteen ongelmallisuuden esimerkiksi palvelurakennemuutosten ennakoinnissa liittyen ennusteen laskentaperusteisiin. Tilastokeskus toteaakin ennustejulkaisun johdannossa: ”Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestönkehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Niitä ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa.” Toivottavasti kokoomuksen valtuustoryhmän mielipidekirjoituksen ilmaisema luovuttaminen Tammelan väestön vähenemisen pysäyttämisessä muuttuu optimisemmaksi uuden valtuustokauden päästessä kunnolla vauhtiin.

Myllykylän koulussa oppilasmäärä tippuu nykyisestä 86:sta 49:ään vuoteen 2024 mennessä”.

Myllykylän koulusta suhteessa oppilasmäärään FCG:n raportti toteaa: ”Vain Myllykylän koulu on tilojen osalta tehokkaassa käytössä.” Tässä viitataan taulukkoon 18, jossa esitetään koulutilojen tunnuslukuja. Taulukon mukaan Myllykylän koulussa on oppilasta kohti 8,8 m2 (oikeammin alle 8 m2, taulukossa on mitoituksena käytetty rakennusalaa, ei nettoalaa).  Opetushallituksen julkaisun Esi- ja perusopetuksen tilatarpeen tunnusluvut (pdf) mukaan 100 oppilaan koulussa tilasuositus nettoalana on 26,5 m2 oppilasta kohti ja pelkkien oppimistilojenkin tilatarve on 12,6 m2. Sopiva oppilasmäärä Myllykylän koulussa nykyisen mitoitussuosituksen mukaan pelkkinä oppimistiloina olisi ehkä noin 50 oppilasta. Keskimäärin Tammelan kouluissa tilaa on oppilasta kohti noin 15-16 m2 (arvioitu nettoalana). Opetushallituksen suosituslukuihin verrattuna FCG:n raportin toteamus Myllykylän koulusta vaikuttaa asiantuntemattomalta.

Myllykylän koulun ahtaus olisi ollut torjuttavissa suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä koulujen oppilasmäärän seuraamisella ja vanhempien kanssa joustavaa yhteistyötä tehden. Valitettavasti esimerkiksi Teuron koulun osalta tätä mahdollisuutta ei ole käytetty. Oppilaiden pompottelua koulusta toiseen kukaan tuskin haluaa.

Jos kyläkoulut halutaan säilyttää, on niitä remontoitava.

Tästä tuskin kukaan on eri mieltä. Arvioita remontoinnin tarpeesta ei kuitenkaan voida tehdä FCG:n raportin taulukon 19 perusteella, sillä sen perusteita ei ole avattu. Tammelan talousarvion ja –suunnitelmaan 2017-2019 liittyvän investointiohjelman vuosille 2017-2021 mukaan Perusopetuksen palvelualueella suunniteltuja investointikohteita ovat ’Norrintien koulun’ (?) suunnittelu, muutostyöt ja ensikalustus, 400 000 € (2018), Koulukeskuksen saneeraus 200 000 € (2018) ja 500 000 € (2019) sekä kalustoinvestointeja (ict) 75 000 € vuosittain 2017-2021.  Investointeja muihin koulurakennuksiin ei taloussuunnitelmassa ole. Tämä vaikuttaa erikoiselta, sillä Kouluverkkoselvitys 2015 liitteen (Mika Suontausta, 2.9.2015) mukaan koulurakennuksissa on seuraavia investointitarpeita v. 2016-2020: Kaukjärvi 65 000 €, Letku 47 000 €, Myllykylä 65 000 €, Porras 43 000 €, Riihivalkama 32 000 €, Teuro 43 000 € ja Koulukeskus 99 000 €, yhteensä 394 000 € vuosina 2016-2020.

Erikoista perusopetuksen investointiohjelmassa on myös ’Norrintien koulu’, jota ei ole minkään päätöksen mukaan edes olemassa (!). ’Norrintien koulu’ (entinen FAI:n hallinnoima, Tammelan kunnan omistama kiinteistö, jossa on toiminut artesaanikoulu) mainitaan hallinto-oikeuden kumoamassa päätöksessä (KVALT 22.2.2016 § 13). Kunnanvaltuustolla ei ole ollut budjettia ja taloussuunnitelmaa hyväksyessään 19.12.2016 tietoa kyseisen investoinnin tarkoituksesta. Oliko tätä tietoa kunnanhallituksella tai budjetin ja taloussuunnitelman kunnanhallitukselle esitelleellä kunnanjohtajalla? Ilmeisesti ei ainakaan vielä 6.2.2017, sillä hallinto-oikeudelle antamassaan kunnanjohtajan allekirjoittamassa lausunnossa kunnanhallitus toteaa: ”Kunnanvaltuuston 6.2.2017 4 § tekemä päätös ei ota kantaa siihen, missä peruskoululaiset jatkavat opintojaan syyslukukaudesta 2018 alkaen.” Kuitenkin investointi 400 000 € ’Norrintien kouluun’ on perusopetuksen investointisuunnitelmassa. Tuo 400 000 € riittäisi aiemmin mainittuihin koulujen investointitarpeisiin vuosina 2016-2020.

Kokoomukselle tärkein arvo kouluverkkoasiassa on lapsen etu.

Lasten etu on epäilemättä kaikkien päätöksentekijöiden tavoite kouluasiassakin. FCG:n Kouluverkkoselvitys 2016 -raporttiin liittyi lapsivaikutusten arviointi, jonka yhteenvedossa nykyisen kouluverkon ainoaksi ongelmaksi lapsen edun näkökulmasta todetaan: ”Kyläkoulujen pieni oppilasmäärä asettaa ne laskevan lapsimäärän kunnassa asemaan, jossa koulu jatkuvan lakkautusuhan alla, joka vaikuttaa pysyvyyden tunteeseen ja luo epävarmuutta.” Tätä epävarmuuden tunnetta on Tammelassa valitettavasti jo pitkään ylläpidetty toistuvilla koulujen lakkautusvaatimuksilla. Ongelmaan on olemassa ratkaisu: koulutakuu poistaisi epävarmuutta ja valaisi uskoa myös kylien omiin toimenpiteisiin lapsiperheiden asumisen ja viihtyvyyden takaajina. Koulutakuu sisältäisi ennakoivan ja joustavan, perheiden kanssa sovitun suunnitelman oppilaiden koulupaikkavalintaan ensisijaisesti lähikouluperiaatteen (Perusopetuslaki 6 §) mukaisesti oppilasmääriä tasapainottaen.

FCG:n lapsivaikutusten arvioinnissa vaikutukset koulumatkan pituuteen on kuitattu Teuron ja Letkun koulujen lakkautusten osalta näin: ”Oppilaat osoitetaan kouluihin, jotka sijaitsevat kohtuullisella (~15 min) etäisyydellä.” Väite 15 minuutista on jo useissa yhteyksissä osoitettu vääräksi ja osoittaa vain etteivät raportin laatijat tunne  paikallisia olosuhteita.

Lapsen etu on myös, että opettajat saavat keskittyä opettamaan kokonaisia luokkia sirpaleisten yhdysluokkien sijaan

Väitettä toistetaan aina kun kysymys on pienten koulujen yhdysluokista. Monien tutkimusten ja opettajakokemusten mukaan yhdysluokkaopetuksen ei tarvitse olla ongelma, vaan se voidaan kääntää myös eduksi. Toki se vaatii asennetta ja luultavasti enemmän opettajan valmistavaa työtä ja oivaltavaa, kaavoihin kangistumatonta otetta opetuksessa. Siksi on myös perusteltua, että yhdysluokissa on vähemmän oppilaita opettajaa kohti kuin saman ikäluokan luokissa. Uusi opetussuunnitelma sisältää elementtejä, joita yhdysluokkaopetuksessa ja etenkin kyläkouluissa jo aiemminkin on käytetty esimerkiksi erilaisia oppimisympäristöjä monipuolisesti hyödyntäen.

Hukkainvestointeihin ja opetusresurssien epätasa-arvoisuuden kasvattamiseen emme enää suostu.

Mielipidekirjoituksesta ei selviä mitä hukkainvestointeja tarkoitetaan. Tähänastiset hukkainvestoinnit ovat syntyneet FAI:n kiinteistön vuokrasopimuksen purkamisesta aiheutuneina tilojen ylläpitokustannusten lisäyksenä marraskuun alusta 2016 alkaen. Tammelan talousarvion 2017 ja taloussuunitelman 2018-2019 investointiohjelmaan vuosille 2017-2021 sisällytetty 400 000 € ’Norrintien koulun’ muutostöihin olisi hukkainvestointi, onneksi vielä estettävissä.

Opetusresurssien epätasa-arvoisuus tarkoittanee (?) tässä yhteydessä koulujen oppilaskohtaisten kustannusten eroja, jotka on vuoden 2015 osalta esitetty FCG:n raportissa. Jos Tammelassa olisi vain yksi koulu, tilanne olisi laskennallisesti ’tasa-arvoinen’, mutta kuitenkin koulukyyditysten vuoksi oppilaiden osalta suuresti vaihteleva asuinpaikasta riippuen. Jos epätasa-arvoisuus tarkoittaa Koulukeskuksen parempaa opetusvälineistöä tai muita opetusresursseja on tilanne helposti korjattavissa varustamalla muita kouluja tarpeen mukaan. Jos tarkoitetaan oppilaiden määrää opettajaa kohti, on huomioitava yhdysluokkien haasteellisuus opettajan näkökulmasta.

Laadukas opetus, toimivat ja terveelliset koulurakennukset sekä monipuolinen oppiainetarjonta houkuttelevat

Laadukas opetus on toteutettavissa yhtä lailla kyläkouluissa kuin keskitetyssä kouluratkaisussa. Nykytekniikka mahdollistaa laajan oppiainevalikoiman esimerkiksi kielten osalta missä tahansa koulussa. Seutukunnan yhteistyö on mahdollisuus myös opetuksen monipuolistamisessa. Kyläkoulut ovat pääosin terveellisiä rakennuksia, ellei niitä pilata virheellisillä korjauksilla tai epäonnistuneella koneellisella ilmastoinnilla. Oppimisympäristöinä käytettävissä on koulun lisäksi koko kylä ja lähiluonto.

lapsiperheet eivät muuta kyliin ensisijaisesti koulun perässä

Ehkä eivät pelkästään koulun perässä, mutta paikkakunnan asuinpaikkoja arvioidessaan lapsiperheet nimenomaan tarkastelevat koulun ja varhaiskasvatuspaikan sijaintia ja saavutettavuutta. Tämä lienee yleinen elämänkokemus meillä kaikilla.

Haastamme myös kunnan opettajat sekä koululaiset vanhempineen ilmaisemaan rohkeasti mielipiteensä kouluverkkoasiassa.

Kahden kouluverkkopäätöksen yhteydessä esitetyt lukuisat vanhempien lausunnot, kannanotot ja mielipiteet ovat ehkä jääneet huomioimatta kokoomuksen valtuustoryhmältä.

Totta on, että kumpikaan kouluverkkoselvitys ei tehnyt opettajille, vanhemmille tai oppilaille suunnattuja kyselyjä. Valtuutetuilla olisi ollut tilaisuus vaatia opettajien, koululaisten ja heidän vanhempiensa mielipiteiden selvittämistä, mutta näin ei toimittu. Kouluverkkotyöryhmän 2015 jäsenet eivät kertoneet työn etenemisestä ulkopuolisille, tiedotusvastuu oli kokonaan kunnanjohtajalla. Kouluverkkoselvityksen 2016 laatijat eivät tehneet ainoatakaan kyselyä opettajille, vanhemmille tai oppilaille, vaikka kyselyt olisi ollut helppo toteuttaa syksyllä 2016. Myöskään FCG:n lapsivaikutusarvion tekijä ei ottanut minkäänlaista yhteyttä vanhempiin tai lapsiin. THL:n lapsivaikutusten arviointiohje kehottaa selvittämään asianosaisten mielipiteitä: ”Kokonaisuudessaan arviointiprosessi on seuraava: 1. Arvioinnista tiedottaminen siihen osallistuvalle henkilöstölle, luottamushenkilöille ja kuntalaisille 2. Aineiston keruun koordinointi ja ohjaus 3. Aineiston keruu palvelualueittain 4. Aineiston keruu lapsilta, nuorilta ja perheiltä 5. Aineiston analyysi ja raportointi 6. Tehtyjen johtopäätösten palauttaminen palvelujen henkilöstölle 7. Johtopäätösten välittäminen päätöksentekoon 8. Johtopäätösten tiedottaminen perheille 9. Seurannasta sopiminen.”

Olemme Keskustan valtuustoryhmän, Meidän Tammelan valtuustoryhmän ja Jan Löfstedtin allekirjoittamassa aloitteessa esittäneet kouluverkkopäätöksen peruuttamisen lisäksi, että:

”2. varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kehittämiseksi valmistellaan koulukohtaisia erityispiirteitä ja kyläkeskusten tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntävä ohjelma, joka vahvistaa koko kunnan vetovoimaa ja asukashankintaa,

3. edellä esitettyyn valmisteluun otetaan mukaan sivistystoimen, opetushenkilöstön ja oppilaiden lisäksi koulujen kehittämiseen halukkaita Tammelassa ja koulujen alueilla toimivia yhdistyksiä, yrityksiä ja kuntalaisia kumppanuuspöydän periaatteella.”

Tämä on haasteemme kaikille valtuustoryhmille yhtenä osana Tammelan tulevaisuuden varmistamista ja säilyttämistä asiansa hoitavana, asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla palvelevana itsenäisenä kuntana. Kouluverkkoselvitykset ja niiden arviointi viimeisten kahden vuoden aikana on tuottanut runsaasti aineistoa, josta on hyötyä aloitteemme tarkoittaman ohjelman laadinnassa. Kutsunkin kaikki valtuutetut yhteistyöhön.

Asiaan liittyvät blogikirjoitukseni:

Mitä Tammelan kouluasiassa tapahtui?

Meillä on unelma