Tammelan kokoomus on facebook-sivuillaan 1.7. toivonut kuntalaisten kannanottoja lapsen edusta kouluverkkoasiassa. Toistaiseksi  (12.7.) ei kirjoituksia ole fb-sivulla näkynyt. Vaikka jo kirjoitin vastauksen Forssan lehdessä 1.7. julkaistuun kokoomuksen valtuustoryhmän kirjoitukseen blogissani  3.7. vastaan vielä myös fb-kirjoitukseen. Kommentoin kirjoitusta tässä kappale kappaleelta lainaten alkuperäistä fb-kirjoitusta.

Kokoomus: Tammelan uusi valtuusto on aloittanut toimikautensa sähköisissä tunnelmissa. Lisämaustetta alkukauteen tuo Keskustan masinoima valtuustoaloite, josta FL (28.6.) uutisoi näyttävästi. Yhteistyössä Meidän Tammela -ryhmän ja Vihreiden kanssa laaditussa aloitteessa Keskustan valtuustoryhmä esittää, että kunnanvaltuustossa 6.2.2017 tehty kouluverkkopäätös kumotaan. Päätöksellä Kaukjärven, Letkun, Myllykylän ja Teuron kyläkoulut lakkautetaan vaiheittain 1.8.2019 mennessä. 

Kommentti 1: Aloitteen toisessa osassa esitettiin ohjelmaa, jonka tarkoituksena on kouluja kehittämällä osaltaan vahvistaa Tammelan vetovoimaa ja asukashankintaa.

Kommentti 2: Valtuuston päätöksellä 6.2.2017 kaikki neljä koulua lakkautetaan 1.8.2018. Viittaus vuoteen 2019 lienee hallinto-oikeuden kumoamaan valtuuston päätökseen 22.2.2016.

Kokoomus: Tammelan kyläkoulujen kohtalo on kestoteema, jota on ruodittu useilla valtuustokausilla. Vuosikymmenten saatossa harvaanasutun kunnan kyläkouluja on lakkautettu mm. Lunkaasta, Torrolta, Saaresta ja Susikkaalta. Ennakkoluuloista ja pelotteluista huolimatta kyseiset kylät ja kyläyhteisöt ovat säilyneet varsin virkeinä, vaikkei niillä omia kouluja enää olekaan. Hämeen vuoden kyläksi hiljattain valittu Susikas on tästä mainio esimerkki.

Kommentti 3: Valitettavasti tällä kestoteemalla – kyläkoulujen lakkautusuhalla – on todennäköisesti aiheutettu haittaa kyläasutuksen uudistumiselle uusien muuttajien kautta, myös niissä kylissä, joissa koulu vielä on.

Kommentti 4: Kylät ovat elinvoimaisia, mutta ovat menettäneet asukkaita (2005-2015 väestötiedot). Susikas on kasvanut, se kuuluu Teuron kouluunottoalueeseen ja toimii tiiviissä yhteistyössä Teuro-Kuuslammi kyläparin kanssa myös Teuron koulun säilyttämiseksi. Kyläkoulujen merkityksestä elinvoimaan on runsaasti näyttöjä, myös Tammelassa.

Kokoomus: Viimeisin päätös lakkauttaa neljä koulua melko lyhyessä ajassa on nostattanut Tammelassa myräkän, jossa ei sanan säilää ole säästelty puolin eikä varsinkaan toisin. Huomiota herättävää osapuolten argumenteissa on se, että ne perustuvat hyvin erinäköisiin laskelmiin. Erityisesti koulujen lakkauttamista puoltavia laskelmia ja asiantuntijalausuntoja on kyseenalaistettu julkisuudessa voimakkaasti. Näin tekee myös FL:n juttuun haastateltu, kyläkouluja koskevan valtuustoaloitteen puuhamies, Keskustan Tuomo Tuovinen. 

Kommentti 5: Eräät koulujen lakkauttamista tukevat argumentit ovat pyrkineet esittämään kyläkoulut opetukseltaan vanhanaikaisina, rakennusten osalta huonokuntoisina ja kustannuksiltaan kalliina.

Kommentti 6: FCG:n raportin laskelmat ’säästöpotentiaalista’ olen osoittanut virheellisiksi.

Kommentti 7: Valtuustoaloite oli johdonmukainen jatko vaaliteemallemme.

Kommentti 8. Olen sitoutumaton Keskustan valtuustoryhmän jäsen.

Kokoomus: Tuovinen väittää, että kyläkoulujen lakkauttamisesta aiheutuu kunnalle enemmän kustannuksia kuin niiden säilyttämisestä. Tekemiensä kustannuslaskelmien sisältöä Tuovinen ei FL:n jutussa avaa, mutta kyse lienee mm. kasvavien koulukyytimäärien sekä koulukäyttöön suunnitellun FAI:n kiinteistön (Norrintie 4) kunnostuksen myötä syntyvistä kustannuksista. Tuovinen myös kertoo uskovansa, että pienten kyläkoulujen säilyttäminen on ratkaiseva elinvoimatekijä, jolla saadaan houkuteltua kyliin uusia lapsiperheitä ja kunnalle tulovirtoja. Siis valtionapua ja veroeuroja.

Kommentti 9: Kustannuskysymykset olen selvittänyt aiemmin perusteellisesti. Olen tarjoutunut esittelemään laskelmani halukkaille valtuustoryhmille ja tarjoudun edelleenkin niin tekemään

Kommentti 10: Kyläkoulu on tärkeä elinvoimatekijä, ks. esimerkiksi Polemiikki 2/2017 s. 36-41.

Kommentti 11: Asukkaiden verotulot ja valtionavut ovat kunnan budjetin perusta.

Kokoomus: FL:n haastattelussa Tuomo Tuovinen hahmottelee kunnan kouluverkkoasiaa noin puolentoista valtuustokauden tähtäimellä todeten, että Tammelan nykyisen kouluverkon voi säilyttää tulevat viisi, kuusi vuotta. Mutta mitä sen jälkeen tapahtuu? Sitä Tuovinen ei haastattelussa kerro. 

Kommentti 12: Arvioin kouluverkon tilannetta näkyvissä olevan tulevaisuuden valossa eli viimeisten syntyvyyslukujen v. 2016 perusteella. Yli 6 vuotta eteenpäin ulottuvaa laskevaa väestöennustetta ei tietenkään pidä käyttää kouluverkon karsimisen perusteena paitsi jos tavoitteena on ennusteen toteutuminen. Koulujen lakkauttaminen on helppoa jos lapset oikeasti loppuvat, koulun palauttaminen lähes mahdotonta vaikka lasten määrä kasvaisi (vaikka näinkin on toki tapahtunut). Puhelinhaastattelun tehnyt toimittaja valitsi itse asiat uutiseensa.

Kokoomus: Kokoomuksen valtuustoryhmä tarkastelee Tammelan kouluverkon kehittämistä pidemmällä aikajänteellä kuin Tuovisen visioimat 5–6 vuotta. Ja mikä tärkeintä, teemme tarkastelua lapsen etu edellä. Pohdimme, millaisia eväitä – tietoja, taitoja ja osaamista – tulevaisuuden aikuiset tarvitsevat, kun työelämä digitalisoituu ja kansainvälistyy väistämättä myös Tammelassa. Kaikilla lapsilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet näiden eväiden hankkimiseen vanhempien valitsemasta asuinpaikasta riippumatta.

Kommentti 13: En usko, että laskeva väestöennuste olisi kokoomuksenkaan tavoitteiden mukainen. Toivotan Kokoomuksen valtuustoryhmän avoimella mielellä mukaan aloitteemme mukaisen ohjelman suunnitteluun. Maailma muuttuu, uutta tietoa syntyy kiihtyvällä vauhdilla. Oppilaiden opastaminen aktiiviseen tiedonhankintaan ja ymmärrykseen tiedon perusteista ja synnystä – ilmiöoppiminen parhaimmillaan – korostuu opetussuunnitelmassa: ”Vahvistamalla edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä”. Laaja-alainen oppiminen on mahdollista kaiken kokoisissa kouluissa – oppimisen ilo ei ole koulun koosta kiinni.

Kokoomus: Kunnan väestökehitys, taloustilanne ja muiden kuntalaisten tarpeet ovat realiteetteja, jotka luottamushenkilöiden on jo kuntalainkin velvoittamana otettava huomioon. Siksi kysymme, miten järkevää on syytää rahaa kyläkouluihin, jos niiden kohtaloa on arvioitava uudelleen viimeistään 5–6 vuoden sisällä? Keskittämällä opetusta voimme investoida niihin asioihin, joilla on lasten tulevaisuuden kannalta ratkaisevasti enemmän merkitystä: järkeviin ryhmäkokoihin, monipuoliseen oppiainevalikoimaan, tuki- ja erityisopetukseen, opettajien kouluttamiseen, nykyaikaisiin opetustiloihin sekä lasten kerhotoimintaan. 

Kommentti 14: Valtuuston päätösten tulee olla sopusoinnussa strategian kanssa. Uusi valtuusto voi ottaa strategian tarkasteluun heti syksyllä ja tarvittaessa muuttaa strategisia tavoitteita.

Kommentti 15: Kaikkien kuuden kyläkoulun investointitarpeiksi kunta arvioi vuonna 2015 noin 400 000 € seuraavan viisivuotiskauden aikana. FAI:n kiinteistöön on varattu 400 000 €. On hyvin epätodennäköistä että FAI:n kiinteistö voisi tulla hyväksytyksi peruskoulukäyttöön lukuisten ongelmien vuoksi. Kouluverkon kustannuksista: nykyinen valmis kouluverkko on edullisempi kuin keskitetty. Voimme investoida enemmän opettajien jatkokoulutukseen, opetusvälineisiin ja kerhotoimintaan. Opettaja on aina keskeisin oppimisen takaaja, professori Kari Uusikylä: ”opettaja on ylivoimaisesti tärkein hyviin oppimistuloksiin vaikuttava tekijä, jota mikään tilpehööri ei voi korvata” (HS Mielipide 8.7.2017).

Kommentti 16: Kouluverkkoselvitys 2016 raportissa (FCG) luokkakooksi kaavailtiin 25 oppilasta ’säästöpotentiaalia’ laskettaessa, kun se nyt on Tammelassa noin 14 oppilasta. Kustannukset eivät silti merkittävästi poikkea muiden samaa kokoluokkaa olevien kuntien koulukustannuksista.  Opetusryhmien koon kasvattaminen ja opettajien oppilaskohtaisen ajan vastaava vähentäminen tuskin on lapsen etu, ei ainakaan erityistukea tarvitsevien lasten. Opettajien kouluttaminen, opetusvälineistön ja tilojen ajanmukaisuus ja soveltuvuus tai kerhotoiminta ei riipu koulun koosta.  Sitoutunut ja pitkäjänteinen, kumppanuuteen perustuva yhteistyö voi lähikoulussa saada ihmeitä aikaan.

Kokoomus: Mikä on Sinun mielestäsi lapsen etu Tammelan kouluverkkoasiassa? Millaisia konkreettisia toimia se mielestäsi vaatii? Ota rohkeasti kantaa – nyt on sen aika!

Kommentti 17:  Toivotan myös omasta puolestani tervetulleeksi kaikki kommentit.

Aiempia blogikirjoituksiani aiheesta:

3.7.2017 Vielä kerran, kouluverkko

9.4.2017 Viimeinen vaaliblogi

3.4.2017 Mitä Tammelan kouluasiassa tapahtui

31.3.2017 Meillä on unelma