(Huom. Tämä blogi on kirjoitettu elokuussa 2017 – julkaiseminen jäi tuolloin kaikessa kiireessä)

Mielipiteiden vaihto Tammelan koulujen kohtalosta jatkuu Olli-Pekka Jasun (FL 16.7.2017) ja Tammelan kokoomuksen valtuustoryhmän (FL 26.7.2017) kanssa. Olen kommentoinut lyhyesti Olli-Pekka Jasun kirjoitusta (FL 24.7.2017) ja Tammelan kokoomuksen kirjoitusta (FL 1.8.2017). Koska mielipidekirjoituksen rajattu tila ei salli yksityiskohtaista vastausta kirjoituksissa esitettyihin asioihin, olen laatinut tämän ylipitkän blogikirjoituksen vastauksena molempiin kirjoituksiin ja myös muistiinpanoksi itselleni ;-).

Keskustelun kuluessa on alkanut hahmottua millaisia tavoitteita eri osapuolilla – kyläkoulujen puolustajat / kyläkoulujen lakkauttajat – on ja millaisin keinoin tavoitteisiin pyritään. Niin lakkauttajat kuin puolustajatkin tavoittelevat epäilemättä lasten etua – vain näkemykset lasten edusta vaihtelevat. Miksi muuten vanhempien näkemykset on sivuutettu kun koulukeskustelussa mainitaan lasten etu?

Aluksi kommentit valtuutettu Olli-Pekka Jasun  kirjoitukseen. Etenen jälleen kappale kappaleelta kommentoiden kuten aiemmIssa vastauskirjoituksissani 3.7.2017 ja 12.7.2017.

Jasu: Tammelassa on historian aikana lakkautettu yhdeksän koulua, usein se on aiheuttanut omien etujen ajamisen kautta viivästyksiä, mutta lopulta asia on saatu järjestymään. Enimmillään Tammelassa oli oppilaita 1957, tällöin suuret ikäluokat kansoittivat koulut. Kouluja oli tuolloin 16 kappaletta ja oppilaita oli 1159. Lisäksi tammelalaisia oppilaita kävi 40 muissa lähialueen kouluissa.

Kommentti 1: Miten niin ’omien etujen’? Kuka ja milloin on ajanut ’omia etujaan’? Eiköhän koulujen puolustajienkin tavoite ole aina ollut lasten etu ja samalla koko kunnan hyvinvointi. Päätöksenteossahan muu ei voi tulla kysymykseenkään (YK:n Lasten oikeuksien sopimus, 3 art.).

Jasu: 1960 oppilaita oli enää 727 ja 1961 pienin eli Pääjärven koulu päätettiin lakkauttaa. Valitukset viivästyttivät toimenpidettä. Kun koulu 1965 lopetti toimintansa, oli oppilaita kahdeksan. Sittemmin lakkautettiin Loimosten, Lunkaan, Sukulan, Torron, Patakankaan ja Susikkaan koulut.

Kommentti 2: Vuosina 1957-1960 oppilaiden määrä olisi siis vähentynyt 472 oppilaalla? Ei toki, suurten ikäluokkien kouluaikana 1950-1960 -luvuilla 6-vuotisen kansakoulun jälkeen oppilaat siirtyivät kansalaiskouluun tai jo 4-luokalta oppikouluun, lukujen virhe on tilastoinnin muutoksessa.

Kommentti 3: Lyhyt katsaus lähihistoriaan ja oppilasmäärien muutoksiin.

Vanhin lapseni aloitti koulunkäynnin syksyllä 1986, silloin ala-asteiden oppilasmäärät olivat seuraavat: Kaukjärvi 24 (2 opettajaa), Koulukeskus 166 (7 op., 4 tuntiopettajaa), Letku 11 (2 op.), Liesjärvi 15 (2 op.), Myllykylä 36 (2 op.), Porras 20 (2 op.), Riihivalkama 60 (3 op.), Saari 17 (2 op.), Teuro 20 (2 op.). Ala-asteen oppilasmäärä oli yhteensä 371 ja opettajia 24 + 4 tuntiopettajaa. Yläasteella luokkia oli 12 ja oppilasmäärä 196 (19 op.). Tammelan peruskoulujen oppilasmäärä oli yhteensä 567. Opettajia oli yhteensä 43 + 4 tuntiopettajaa.

Vertaillaanpa edellä esitettyä tilanteeseen nyt 30 vuoden jälkeen lukuvuonna 2016-17: Kaukjärvi 30 (+6), Koulukeskus 157 (-9), Letku 26 (+15), Liesjärvi (lakkautettu 2010), Myllykylä 86 (+50), Porras 61 (+41), Riihivalkama 82 (+22), Saari (lakkautettu 2013), Teuro 16 (-4). Ala-asteen oppilasmäärä on yhteensä 458 (+87), yläasteella oppilaita on 244 (+48), yhteensä 702 (+135).

Lähihistoriaan peilaten Kaukjärven, Letkun, Myllykylän ja Teuron koulujen lakkauttamisen perustelu ennustettuihin laskeviin oppilasmääriin vedoten vaikuttaa hätävarjelun liioittelulta. Liesjärven ja Saaren koulujen lakkauttamiset lienevät vaikuttaneet etenkin Portaan ja Letkun nykyisiin oppilasmääriin.

Edellä esitetyn perusteella oppilasmääriin liittyvät perustelut koulujen lakkauttamiseksi vaikuttavat entistäkin vaikeammilta ymmärtää. Meillä on nyt 7 koulua ja 702 oppilasta kun v. 1986 oli 9 koulua ja 567 oppilasta.  Myllykylän koulussa jo vuosia vallinnut sietämätön ahtaus (esim. YLE 18.10.2014) olisi voitu helposti välttää pitkäjänteisellä ja lasten vanhemmat osallistavalla suunnittelulla. Estikö Teuron koulun jatkuvasti esillä ollut ’lakkautuspakko’ tarjoamasta Myllykylän alueen vanhemmille mahdollisuutta lasten koulunkäynnin  aloittamiseen Teurolla? Vuoden 2006 Kouluverkkoselvityksessä esitettiin Teuron koulun lakkautusta ja sama tahtotila on ollut sivistystoimessa vallalla pitkään. Eihän lakkautettavaksi suunniteltua koulua tietenkään voida vahvistaa ’ylimääräisillä’ oppilailla!

Myöhempienkin kouluverkkoselvitysten (2015, 2016) kehittämisvaihtoehdot ovat olleet pelkästään koulujen lakkauttamisia eri aikatauluilla.

Jasu: Yhdeksällä koululla mentiin pitkään, kunnes oppilasmäärät taas putosivat ensin Liesjärven ja sen jälkeen Saaren kouluissa. Liesjärven kanssa käytiin taas pitkä prosessi kouluverkkoselvityksineen, kun taas Saaren koulu suljettiin kylmästi virkamiespäätöksin, vieläpä nopeutetulla aikataululla.

Kommentti 3: Vuoden 2006 Kouluverkkoselvityksen jälkeen 2007 valtuusto päätti koulujen lakkautusrajaksi 20 oppilasta kahtena perättäisenä vuonna. Liesjärvellä raja tuli vastaan 2010 ja Saaressa 2013. Samaa perustetta on käytetty painokkaasti nyt Teuron koulun lakkauttamiseksi, vaikka oppilasmäärä enemmän kuin tuplaantuu lähivuosina. Kymmenen vuoden takainen päätös 20 oppilaan rajasta onkin osoittautunut virheeksi – tarkastelun ja vaikutusarvioinnin on oltava paljon kattavampaa kuin pelkästään hetkellinen oppilasmäärä tai pitkän aikavälin väestöennuste.

Jasu: Nyt olemme tilanteessa, jossa oppilasmäärät kokonaisuudessaan ovat laskemassa, tehdyt kouluverkkoselvitykset ovat puhuneet selkeää kieltä koulujen kehittämisestä ja päätökset on tehty. Ensimmäinen kaatui muotoseikkoihin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa, nykyinen taas sai välipäätöksen, joka ei myöntänyt täytäntöönpanokieltoa. Edellisellä kierroksella välipäätöksen katsottiin olevan selkeä viesti lopullisesta päätöksestä, näin se on kai nytkin.

Kommentti 4: Kouluverkkoselvityksissä ei itse asiassa ole tehty koulujen kehittämisen eteen minkäänlaisia ehdotuksia. Se, että selvityksissä kuvaillaan, mitä ongelmia pienet koulut aiheuttavat ja kuinka asiat korjautuvat keskittämisellä, ei ole koulujen kehittämistä eikä myöskään perustu tutkimustuloksiin. Kuten FCG:n konsulttikin kuulemistilaisuudessa 4.1.2017 totesi: ”koulujen koko ei ratkaise opetuksen tasoa”.

Kommentti 5: Selvitän tässä vielä hallinto-oikeuteen annettuja lausuntoja ja selityksiä ja liitän asiakirjalinkit. Hallinto-oikeuden välipäätöksen 24.4.2017 mukaan: ”Tammelan kunnanhallitus on antanut valtuuston puolesta kummankin valituksen johdosta erillisen lausunnon, joissa se on muun ohella katsonut, ettei valtuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämiseen ole perustetta. Valitus ei käy päätöksen täytäntöönpanon johdosta hyödyttämäksi.” Kunnanhallituksen kuntalaisten valituksiin antamassa lausunnossa hallinto-oikeudelle (10.4.2017) väitetään lisäksi: ”Täytäntöönpanon kieltäminen aiheuttaisi vaikeasti hallittavan ja kestoltaan ennakoimattoman epävarmuuden tilan kunnalle ja meidän koululaitoksellemme sekä niille kunnan henkilöstöön kuuluville, oppilaille ja vanhemmille, joihin ratkaisu välittömästi tai välillisesti vaikuttaa.” Siis kunnanhallitus katsoi, että lakkautusten täytäntöönpano ei estä päätöksen peruuttamista, ja hallinto-oikeus luotti tähän. Edellisestä päätöksestä 22.2.2016 tehtyihin valituksiin annetussa kunnanhallituksen lausunnossa ei edellä mainittuja perusteluja esitetty.

Itse selitin kunnanhallituksen lausuntoa tältä osin hallinto-oikeudelle 26.5.2017: ”Toisin kuin kunnanhallitus, katson että valitukseni käy hyödyttömäksi, jos päätöksen täytäntöönpanoa jatketaan. Koulujen lakkauttaminen, silloin kun se toteutetaan konkreettisesti, on lähestulkoon aina peruuttamaton toimenpide. Lakkautettavien koulujen resurssien niukentaminen johtaa nopeasti epätasa-arvoiseen tilanteeseen koulujen välillä. Koulujen myynti on kunnan talouden kannalta edullisinta toteuttaa mahdollisimman nopeasti ja myynnin jälkeen ei koulua enää ole.” Lisäksi totesin: ”Lukuisten kuntalaisten kannanottojen, selvitysten, lehtikirjoitusten ja asiantuntijalausuntojen ja allekirjoittaneen näkemyksen mukaan tehty kouluverkkopäätös 6.2.2017 on aiheuttanut Tammelan kunnassa epävarmuuden tilan asukkaille, koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Viimeistään kuntavaali 9.4.2017 osoitti, että kuntalaiset ovat huolestuneita kouluverkkopäätöksen vaikutuksista, eikä suinkaan valitusten aiheuttamasta epävarmuudesta tai päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä.

Jasu: Erona aiempiin koulujen määrän vähentämisiin on se, että tällä kertaa on suunnitelmana todellinen koulu-uudistus, ei pelkkä koulujen määrän vähentäminen. Oppilaat saavat uudenaikaisen ja uusiin opetussuunnitelmiin sopivan oppimisympäristön ja opetuksen toteuttamistavan kolmessa jäljelle jäävässä yksikössä. Oppilasryhmät saadaan ratkaisulla sopivan kokoisiksi ja henkilöstön panos mielekkääseen ja tehokkaaseen käyttöön. Tämä on kokonaisuudistus, jonka tuloksena olisi Tammelassa uudenaikainen, joustava ja kaikille oppilaille parempi koulu.

Kommentti 6: FAI:n entinen kiinteistö Norrintie 4 on täysi arvoitus: onko sitä yleensä mahdollista muuntaa peruskoulun ala-asteeksi, ja jos on niin millä kustannuksilla? Nyt ollaan siis kuitenkin sijoittamassa rahaa seiniin opetuksen sijaan. Mikään ei estäisi opetussuunnitelmiin soveltuvan opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämistä nykyisissä koulurakennuksissa. Oppilasryhmien kasvattamista ei yleensä nähdä opetuksen tasoa parantavana. Jos opettajien työpanosta on tehostettava, se voidaan toteuttaa muillakin keinoilla, digitalisaatio mukaan lukien, kuin kokoamalla luokkiin 25 oppilasta, kuten Kouluverkkoselvitys 2016 esitti. Jasun esittämän kokonaisuudistuksen jälkeen Tammelassa olisi laajat alueet ilman lähikoulua ja sadat oppilaat joutuisivat matkaamaan autolla joka koulupäivä nykyistä moninverroin pidemmän ajan. Tällainen ’koulu-uudistus’ ei mitenkään palvele opetuksen kehittämistä eikä tarjoa kaikille oppilaille parempaa opinpolkua.

Jasu: Asianmukaisesti ja modernisti toteutettu opetuskokonaisuus toisi kunnalle vetovoimaa, mallia löytyy naapurikunnista. Tähän liittyvät olennaisesti ammattikoululta Tammelassa vapautuneet tilat, näin vältytään rakentamasta uutta, mutta saadaan helposti muokattavaa tilaa. Ja metsätkin ovat lähellä.

Kommentti 7: FAI:n kiinteistö ei ole asianmukaisesti ja modernisti toteutettu opetuskokonaisuus, se on seinät, lattia ja katto – ja samalla suuri kysymysmerkki!

Jasu: Kumpi on nyt tärkeämpi, oppilaan vai kyläyhdistyksen etu?

Kommentti 8: Kysymys on outo (vrt. kommentti 1). Miten oppilaan ja kyläyhdistyksen etu eivät voisi olla yhdenmukaiset? Ilmeisesti tässä viitataan Jasun aiempiin näkemyksiin kyläkouluista vanhanaikaisina ja nykyajan vaatimuksiin sopimattomina. Lukuisat tutkimukset kumoavat tällaisen käsityksen, lähdeluetteloja näistä on esitetty aiemmin useissa yhteyksissä ja löytyy vielä kunnan nettisivuilta ao. päätösten liitteistä. Kylien asukkaiden etu toki on se, että kylässä on lähikoulu, se antaa jatkuvuutta ja uskoa tulevaisuuteen ja näkyy esimerkiksi asuinrakennusten kunnosta huolehtimisena kun tietoisuus talojen säilymisestä asuttuna säilyy. Se on myös koko kunnan etu kyläasutuksen pysyvyyden ja kehittymisen ja tehtyjen infrastruktuuri-investointien näkökulmasta.

Jasu: Idealistiset haikailut koulusta monipuolisena toimintakeskuksena saattavat toimia siellä, missä välimatkat keskuksiin ovat todella pitkiä. Kyläkoulutoimija Itä-Suomesta on todennut, että Tammelassa olisi lähikoulu lähellä, vaikka meiltä lopetettaisiin kaikki koulut. Onko muuten kunnan tehtävä rahoittaa tällaiset kokeilut?

Kommentti 9: Vaikka Jasun argumentointi menikin nyt hiukan oudoksi, yritän kommentoida itse asiaan. Toimintakeskuksista – tai mitä nimitystä halutaankin käyttää – joissa yhdistyvät esimerkiksi varhaiskasvatus, esiopetus ja peruskoulun ala-aste on kaikkialla Suomessa, myös Tammelassa. Tällaisen palvelukokonaisuuden monipuolistaminen kumppanuusperiaatteella liittämällä mukaan vaikkapa vanhuksille suunnattuja palveluja ja muita palveluja, joista asiakkaat myös maksavat, on täysin toteuttamiskelpoinen. Kunnan tehtävänä on huolehtia lakisääteisistä palveluista ja toimia asukkaiden parhaaksi, sitä varten keräämme myös veroja. Ja kuten olen aiemmin jo osoittanut, ainakaan koulujen nykyisenkaltaiseen lakkautuskokeiluun ei kunnan verovaroja kannata tuhlata. Olen edelleen valmis antamaan lisäselvityksiä kouluverkon kustannuksiin liittyen.

Jasu: Lapsiperheiden hankkiminen ei sekään ole lopullinen ratkaisu, koko kunnan muutto pitää saada voitolliseksi. Lapsiperhe ylläpitää koulua keskimäärin vain noin kahdeksan vuoden ajan kahdella lapsella (lapsiluku keskimäärin alle 2 lasta, ikäero noin kaksi vuotta). Pitäisikö perhe häätää sen jälkeen muualle?

Kommentti 10: Jokseenkin käsittämätön ja outo kappale, ainakin perustelemaan lähikoulun lakkautusta tai perusopetuksen keskittämistä. Jätän kommentoimatta enempää.

Jasu: Opettajat olivat innoissaan uudesta mahdollisuudesta, nyt he ovat väsyneet paikallaan junnaamiseen, kaksi on jo hakenut parempia paikkoja.

Kommentti 11: Jasu entisenä opettajana uskoo varmaan tietävänsä opettajien mielipiteen, mutta hiukan ihmetyttää onko opettajilla yhtenäinen kanta koulujen lakkautukseen? Miksi kummassakaan kouluverkkoselvityksessä ei vaivauduttu selvittämään opettajien näkemyksiä lähikoulujen lakkautuksiin? Itse ihmettelen myös miten kirjoittaja on parissa vuodessa kääntynyt lähikoulujen puolustajana tunnetusta kyläyhdistyksen puheenjohtajasta koulujen lakkauttajaksi ja opetuksen keskittäjänä profiloituneeksi valtuutetuksi. Toki mielipidettä voi vaihtaa ja perusteluhan voisi olla vaikkapa Tammelan ja Forssan kuntaliitoksen helpottuminen, kun koulu on vain kirkolla. Kunnan asukkaiden ja lastenkaan etua tämä tavoite ei edistä eivätkä kuntalaiset ajatusta osta. Opettajanvirkoihin on riittänyt päteviä hakijoita.

Jasu: Kunnanvaltuutetun pitää myös muistaa, että hänen on ajateltava päätöksenteossa koko kunnan etua, siitä säätää myös kunnallislaki.

Kommentti 12: Kuntalain 69 §, 2. mom.: ”Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.” Katson, että valtuutetun on edistettävä asukkaiden etua koko kunnan alueella, koulun säilyminen kylässä ei ole pois keneltäkään ainakaan jos koulun lakkauttaminen ei tuo merkittäviä todellisia säästöjä. Lakkautustilanteessa on arvioitava säästöjen lisäksi myös seurannaisvaikutukset ja kasvavat kustannukset.

***

Sitten kommenttini Kokoomuksen valtuustoryhmän kirjoitukseen (FL 26.7.2017).

Kokoomus: Tuomo Tuovinen kritisoi erityisopettaja Olli-Pekka Jasun (kok.) näkemyksiä Tammelan koulu-uudistuksesta (FL 24.7.) ja maalailee oman visionsa kouluverkon kehittämisestä. Vision taustalla olevat toiveet ovat ihailtavia ja kannatettavia. Vision käytännön toteutus jää kuitenkin vaille konkretiaa ja realismia. Ne puuttuvat myös Tuovisen alullepanemasta valtuustoaloitteesta ja siinä olevasta ns. kehittämisohjelmasta.

Kommentti 1:  Kiitos kannatuksesta. Konkretiaa ja realismia löytyy Pohjois-Tammelan kylien laatimasta kouluverkkoehdotuksesta.

Kommentti 2: Aloitteessa, jonka takana on 14 valtuutettua esitetään kumppanuusperiaatteella tapahtuvaa työskentelyä koulujen kehittämiseksi ja kunnan asukasmäärän kääntämiseksi kasvuun kuntastrategian mukaisesti.  Aloitteen ei kai sentään tarvitse olla täytäntöönpanoon valmis toimintaohjelma? Lähtökohtia ohjelmalle toki löytyy kylien edellä mainitusta omasta kouluverkkoselvityksestä.

Kokoomus: Tammelan kouluissa on eletty löysässä hirressä jo vuosia. Puristuksessa ovat olleet etenkin pienet kyläkoulut, joiden jatkoa arvioitu lähes vuosittain.

Kommentti 3: Tutkijat toteavat: ”Pienissä kouluissa nähdään usein vain niiden aiheuttamat lisämenot mutta ei niiden vahvuuksia eikä mahdollisuuksia. Arvoperusteita ei näy talouslaskelmissa yleensä lainkaan.” Juuri näin on käynyt Tammelassakin.

Kokoomus: Pitkään jatkunutta väestötrendiä ei käännetä pikakonstein. Siihen on sopeuduttava parhaalla mahdollisella tavalla.

Kommentti 4: Tammelan väestö kääntyi laskuun v. 2008 pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu edeltävien vuosien tarkasteluun, jonka pohjalta lasketaan trendiennuste. Viimeisin kuntakohtainen ennuste ulottuu vuoteen 2040 saakka. Tilastokeskus ohjeistaa: ”Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa.” Tammelan Kokoomus toimii toisin: supistetaan ja heikennetään palveluita jo ennakolta.

Kokoomus: Päätöksen tehneet valtuutetut katsovat Tammelan kouluverkkoa kokonaisuutena. He huomioivat kaikkien koululaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen vanhempien tekemästä asuinpaikkavalinnasta riippumatta.

Kommentti 5: Tammela on pinta-alataan laaja kunta, jossa ala-asteen oppilaiden keskittäminen Koulukeskukseen ei edistä tasa-arvoa. Kyläkoulujen opetus ja oppimistulokset kestävät vertailun suurempien koulujen kanssa toisin kuin kokoomus vihjaa.

Kokoomus: Kouluverkkopäätöksen taustalla on pyrkimys lopettaa kerralla koulujen kehittämistoimintaa jo vuosia näivettäneiden juustohöyläsäästöjen linja. 

Kommentti 6: Näivettäminen on tähän asti pääosin kohdistunut kyläkouluihin lopettamalla kohtuullisetkin investoinnit etenkin Letkun ja Teuron koulujen osalta. Koulujen kehittämistoiminnalle valtuustossa ja sivistystoimessa ei ole ollut mitään esteitä ainakaan koulujen puolustajien taholta. Paikalliset toimijat ovat tarjoutuneet osallistumaan kehittämistyöhön. Vakuuttavana esimerkkinä on Teuron koulun liikuntahalli, jonka kylän toimijat ovat valmiit rakentamaan, jos koulu voidaan säilyttää! Sen sijaan kokoomuksen ajama FAI:n tilojen uudistus koulukäyttöön syö kunnan resursseja – tähän astihan kokoomus on vastustanut turhiin seiniin investoimista!

Kokoomus: Toisin kuin Tuovinen kirjoituksessaan väittää, tehottomat kyläkoulut syövät keskustan koulun resursseja, sillä kunnan kouluresurssikakku on kaikille kouluille ja koululaisille yhteinen.

Kommentti 7: ”Tehottomilla kyläkouluilla” tarkoitetaan ilmeisesti kustannustehokkuutta, vuosikustannusta oppilasta kohti. Tammelan kustannukset ovat verrokkikuntien joukossa keskimääräistä pienemmät. Keskustan koululaisilta ei puutu resursseja kyläkoulujen vuoksi. On sinänsä turhaa laskea yksittäisten oppilaiden kustannuksia – kysymys on lakisääteisestä kunnan palvelusta, joka on tarjottava kaikille lähikouluperiaatteella. Tehty kouluverkkopäätös kasvattaa kunnan koulukustannustasoa tarpeettoman investoinnin ja kasvavien kuljetuskustannusten kautta. Laskelmat ovat kunnalla tiedossa, vaikka niitä ei haluta huomioida päätöksenteossa.

Kokoomus: Ilman rakenneuudistusta vaarana on, että meno jatkuu vielä vuosia Tuovisen kuvaamana: lapsia joudutaan ohjaamaan muihin kouluihin, mistä seuraa ylisuuria luokkia ja tilanahtautta, ja henkilöstön innostus ideointiin ja kehittämistyöhön lopahtaa.

Kommentti 8: Epäilemättä näin käy jos Tammelan sivistystoimi jatkaa kokoomuksen toiveiden mukaisesti kyläkoulujen näivettämistä ja ”löysässä hirressä” riiputtamista. Kokoomuksen ilmaisu ”Lapsia joudutaan ohjaamaan muihin kouluihin” paljastaa karusti Tammelassa jatkuneen toimintamallin: etäisimpiin kyläkouluihin Teurolle ja Letkulle ei uusia oppilaita haluta ohjata. Vaihtoehtoisen, kokoomuksenkin ihaileman optimistisen vision toteuttaminen on mahdollista: koulujen kehittäminen aloitteessa esitetyn periaatteen mukaisesti tavoitteena kylätaajamien ja koko Tammelan asukasmäärän laskun kääntäminen hallittuun kasvuun.

Kokoomus: Vastuullisuus ja rohkeus tehdä kaikenikäiset kuntalaiset huomioivia päätöksiä saavat harvemmin kiitosta vaaleissa, vaikka näitä ominaisuuksia päätöksentekijöiltä vaalien välissä toivotaankin. 

Kommentti 9: Vaalit todellakin rankaisivat kokoomusta. Yhtenä syynä ei varmaankaan ollut vastuullisuus tai rohkeus, vaan yksinkertaisesti kunnan asukkaiden etujen vastainen koulujen lakkautusinto. Vastuullisuudesta ja rohkeudesta äänestäjät palkitsivat Meidän Tammelan ja Keskustan.